Kontupohja

Karjalan Helmi

:

Kontupohja

  • Kaupunki
  • Historia
  • Teollisuus
  • Nahtavyyksia

  • MARSIVESI
  • Kivatch
  • Jumalansynnyttãjãn       Kuolonuneen       Nukkumisen kirkko
  • Matkailijalle

  • Kartta
  • Hotellit
  • Ravintolat
  • Kuvia

    Palaute

  • Palaute
  • Historia

    v.1995 Kontupohja täytti 500 vuotta Muinoin tietoja alueista ja niillä asuvilla ihmisistä kirjoitettiin maakirjoihin. Niiden perusteella historiantutkijat selvittivät Kontupohjan perustamisen ajan, vuoden 1495. Silloin se oli ihan pieni kylä, joka koostui kolmesta eri osista: Pohjoispää, Keskusta eli Kontupohja ja Eteläpää. Teollisuuden suuria muutoksia järjestettiin Pietari Suuren vallan aikoina. Pietarin käskystä rakennettiin ensimmäiset rautajalostus- ja kuparisulatustehtaat sekä alettiin louhia koristekiveä: v. 1757 Tivdia ja Belaja Gora asutuksissa löydettiin runsaita marmoriesiintymiä. Kontupohjasta tuli siirtokuormauspaikka, josta marmoria vietiin Pietariin. Uudella kaupungilla oli tarve koristekiveen, ja Karjalasta tuotua marmoria käytettiin monien Pietarin palatsien rakentamiseen. Kontupohja alkoi kasvaa: 18. vuosisadan loppupuoliskolla siinä oli noin 80 pihaa, eli tämä oli hyvin iso kylä silloisen Karjalan mittapuun mukaan. Maapojat pakotettiin tehdä töitä tehtaissa. Heillä ei ollut aikaa eikä voimia harrastaa maanviljelystä. Kansassa kasvoi tyytymättömyys tilanteeseen. 18. vuosisadan lopussa tapahtui maapoikien kapinojen laaja virta. Kizin volostin maapoikien kapina oli Karjalan suurin. Siihen osallistui myös kontupohjalaisia maapoikia. V.1774 kovakouraisessa kapinan kukistamisessa murhattujen muistoksi rakennettiin kauneudeltaan ja ainutlaatuisuudeltaan ihmeellinen Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko. Nyt se on valtiolla suojattu muistomerkki. XX vuosisadalla kaupunki alkoi kehittyä nopeasti. Bolsevikkien suunnitelmien mukaan Nigozero- ja Äänisjärveä yhdistävälle kanavalle rakennettiin vesivoimalaitos. Suunnitelmissa oli myös puujalostus-, paperi- ja selluloosatehtaan rakentaminen. v.1938 Kontupohja sai kaupunkioikeuden. Silloin siellä asui n.14000 asukasta. Suuren Isänmaallisen sodan aikana Kontupohja oli miehitetty suomalaisilla sotajoukkueilla ja oli melko kokonaan tuhottu. Rikottiin teollisuuskohteita, taloja ja kulttuurilaitoksia. Sodan jälkeen kaikki oli rakennettu uudelleen. Seuraavina vuosina kaupunkiin rakennettiin uudet tehtaat: kivijalostus-, kiviveistämön ja mineraaliraaka-aineiden tehtaat, kehittyi selluloosa- ja paperitehdas. Nykyään Kontupohja on Karjalan suurimpia teollisuuskeskuksia.
    Рейтинг@Mail.ru
    Rambler's Top100